maanantai 1. toukokuuta 2017

Vappupuheeni Kivenlahden vappujuhlassa 1.5.2017

Hyvät vappujuhlan viettäjät,
en keksi mukavampaa paikkaa pitää vappupuhetta kuin tämä tilaisuus. Olen itse kivenlahtelainen ja suuresti kiintynyt tähän kaupunginosaan. Kun pian yhdeksän vuotta sitten päätimme hankkia täältä asunnon, niin ensiksi ihastelin merta ja luontoa. Hyvin pian aloin pitää tästä alueesta samasta syystä kuin ollessani Espoonlahdessa lukiossa 90-luvulla: Täällä on aivan kaikenlaisia ihmisiä. Ei ole mitään tiettyä kivenlahtelaistyyppiä, täällä ei tarvitse asettua mihinkään erityiseen muottiin. Kivenlahden yhteisöllisyys ei ole poissulkevaa.

Kivenlahti ei ole asuinalue, jossa asuminen on ensisijaisesti mahdollista esimerkiksi vain hyvätuloisille. Täällä on aivan kaikenlaisia koteja kunnan vuokra-asunnoista, asumisoikeus- ja eri hintaisiin omistusasuntoihin. Tietyllä tavalla Kivenlahti on mielestäni hyvin ihanteellinen asuinalue ja juuri sellainen alue, mihin kaupunkisuunnittelussa tulisi pyrkiä. Tänne voi muuttaa yksin, kaksin tai isompana perheenä ja viihtyä.

Monipuolisen asuntokannan ohella hyvään kaupunginosaan ja kaupunkiin tarvitaan myös riittävästi metsiä ja muuta lähiluontoa, toimivia peruspalveluita ja hyvää joukkoliikennettä. Metron liityntäliikenne pitää kerta kaikkiaan saada toimimaan hyvin. Kaavoituksessa pitää kiinnittää paljon huomiota viheralueiden maksimoimisen mahdollisuuksiin. Kaupungissakin tulee olla tilaa hengittää ja nauttia luonnosta.

Mitä muuta vielä tarvitsemme?
Tarvitsemme hyviä kouluja ja koulutuksen ja sivistyksen arvostamista. Suomen kaltainen maa pärjää vain koulutukseen panostamalla. Emme voi kilpailla työvoimakustannuksilla. Meidän täytyy panostaa laatuun ja korkeaan osaamiseen. Espoon kuntapäätöksenteossa onkin perinteisesti ymmärretty, että opetukseen kannattaa sijoittaa kaikilla koulutustasoilla. Jatkossa tämän tulisi näkyä myös nykyistä useammin terveellisinä ja turvallisina koulutiloina. Koulujen kosteusvauriot on tunnistettava nykyistä rivakammin ja myös korjaustahtia saatava nopeutettua.

Sivistys on myös itseisarvo, jota voisi tuoda mielestäni esille enemmän kuin nykyaikana tapahtuu. Laaja-alainen yleissivistys on jotain muuta kuin kykyä etsiä nopeasti internetistä tietoa. Koululaitoksemme tulisi herättää lapsissa uteliaisuus ja halu kärsivällisesti ottaa lisää selvää. Hyvä yleissivistys myös auttaa oppimaan menneisyyden virheistä ja ehkäisee toistamasta niitä ja kaiken kaikkiaan auttaa hahmottamaan sitä, mihin tämä yhteiskunta on menossa.

Ääriajattelu ja ihmisten jakautuminen eri ryhmiin on huolestuttavasti voimistunut Euroopassa ja muualla maailmassa. Meidän pitää kyetä tunnistamaan ne kehityskulut, jotka ovat aiemmin historiassa johtaneet pahaan ja pysäyttämään ne ajoissa. Hyvä yleissivistys auttaa näkemään syy-seuraus -suhteita sekä lisää ymmärrystä ja sitä kautta empatiaa muita ihmisiä kohtaan.

Meidän pitää edistää sellaista koululaitosta ja yhteiskuntaa, joka kannustaa kriittiseen ajatteluun ja opettaa muodostamaan asioista oman näkemyksen. Kyky etsiä totuutta ja arvioida kriittisesti saamaansa tietoa tuntuu olevan koko ajan tärkeämpi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen tiettävästi vaikuttivat niin sanotut valeuutiset. Suomessa politiikkaa tulee tehdä tutkittuun tietoon perustuen ja se vaatii koko väestöltä yleistä medialukutaitoa ja kykyä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kykyä asettaa ne kontekstiinsa.

Tieteen ja yleissivistykseen arvostamiseen liittyy kulttuurin ja taiteen arvostaminen. Taide tuo esille vaihtoehtoisia näkökulmia ja auttaa näkemään asioita toisin ja myös lisää empatiakykyä. Kyky samastua eri ikäisiin, eri elämäntilanteessa oleviin ja eri kulttuuripiireistä kotoisin oleviin ihmisiin on mittaamattoman tärkeä. Paitsi, että se on globaalissa maailmassa melkeinpä välttämättömyys, niin se on myös yksi tae sille, että esimerkiksi vanhusten ja vammaisten hyvinvointiin panostetaan. Kyetään samastumaan heidän elämäntilanteeseensa ja ollaan valmiita toimimaan heidän hyvinvointinsa puolesta.

Itse rakastan kirjastoja. Muistan vieläkin Olarin kirjastossa vallinneen hiljaisen huminan lapsuudestani. Vietin kirjastossa ja sieltä lainaamieni kirjojen parissa huomattavan paljon aikaa ja toivon, että vastaava on mahdollista kaikille lapsille. Kirjat ovat tie toisiin maailmoihin, menneisiin ja tuleviin. Kirjat ovat mahdollisuus poistua tästä hetkestä, nähdä vaikeiden aikojen ylitse ja ymmärtää, että ajasta ja maasta riippumatta ihmisillä on hyvin samanlaisia toiveita ja haaveita. Aluekirjaston valmistuminen Lippulaivaan joidenkin vuosien päästä on hieno asia, mutta mielestäni Kivenlahdessa ja Soukassa tulisi jatkossakin olla jonkinlaiset kirjastotilat. Näiltä alueilta matka Lippulaivaan on turhan pitkä alakouluikäisille lapsille ja vanhuksille. Kirjojen lukemiseen kannustamisessa yhdistyy tieteen ja taiteen parhaat puolet ja kirjaston tulisi olla jokaisen lapsen ulottuvilla.

Toivon myös, että Lippulaivaan saadaan hyvä alueellinen kulttuuritila paikallisten teatteri- musiikki- ja muiden ryhmien harjoittelu- ja esiintymispaikaksi ja näistä tiloista tulee olemaan meille kaikille paljon iloa. Suomessa taidetta ja kulttuuria joutuu edelleen joskus puolustamaan. Niitä pidetään herkästi elitistisenä, vaikka niiden tulisi voida olla osa kaikkien ihmisten elämää pikkulapsista laitoshoidossa oleviin vanhuksiin. Kaikilla tulisi myös olla mahdollisuus itse saada tehdä jotain luovaa. Taide on väline sekä kokea iloa että käsitellä vaikeita asioita.

Viimeisempänä mutta ei vähäisempänä tarvitsemme myös uskoa tulevaan. Nyt viimein Suomen talous on osoittanut elpymisen merkkejä ja toivotaan, että tästä vuodesta alkavat talouden suhteen valoisammat ajat ja mahdollisimman monille niistä espoolaisista, joita viime vuosien taantuma on koskettanut, löytyy entistä paremmin työtä ja toimeentuloa. Haluan toivottaa kaikille oikein iloista vappua ja ihanaa kevättä ja kesää! Nautitaan Kivenlahden kauniista luonnosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti